Huomenna on taas se päivä, jota on talven pimeinä päivinä odotettu. Alkaa noin viikon kestävä rengasmatka, jonka aikana Pohjois-Kymenlaakson uusi korppisukupolvi saa kihlat nilkkoihin. Perinne on yli 20 vuotias, mutta itse olen porukan noviisi - mukana vasta kahdeksana keväänä.

Mikään ei voita retkeilyä keväisessä metsässä, tai niissä riekaleissa, mitä sitä on vielä jäljellä. Toukokuun alussa ei yleensä tarvitse vielä edes telttaa, koska hyttysten armeija vasta sätkii toukkina ojissa ja kelit ovat kuivia.
Päivät kiipeillään puissa ja keikutaan jyrkänteillä. Illalla kypsennetään rosamunda tai pari nuotiossa, otetaan ehkä olut tai kaksi ja lopulta uutteran maailmanparannuksen jälkeen ryömitään pussiin kauneusunille. Jos joku tietää paremman tavan viettää vapunseutu, niin kertokoon.