Otsikko ei tällä kertaa viittaa suurpetoihin, vaan lähinnä siivekkäisiin petoihin. Pöllörintamalla eletään ilmeisesti koko eteläisessä Suomessa edellisen juhlavuoden jälkeistä syvää lamaa tai krapulaa. Vain todella "kovat luut" ovat säilyttäneet henkiriepunsa talven yli, ja niistäkin ainoastaan pieni eliitti on saanut pyöräytettyä munia pesän pohjalle. Meidän rengastusreviirillä pölllöjen pesintöjä on löytynyt toistaiseksi 13, kun edellisenä vuonna mentiin tässä vaiheessa jo jossain 150 pesän hujakoilla.

Eilen heitettiin linturetki, joka oli tämän vuoden mittakaavassa "rengastuksen juhlaa". Yhteensä kuuden lajin edustajien koipiin laitettin kihloja 18 kappaletta.

Tosin osa näistä oli petolinturengastajalle lähinnä sijaistoimintaa, eli palokollin poikia ja tyttöjä...

Ensimmäiset viirupöllön poikasetkin rengastettiin Teemun nukuttaessa niiden mammaa.

Positiivisen yllätyksen puolelle on laskettava tuulihaukkojen pesintä. Vasta neljä reviiriä on tosissaan katsottu ja jokaisessa oli pesintä menossa. Ensimmäsessä jo poikasiakin kuoriutunut.